Palvelupolkujen vuoteen 2021 mahtui mukaan monenlaisia mielenkiintoisia projekteja. Työstimme muun muassa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen konseptin* Oulun Hupisaarten kaupunkipuistolle kesän/syksyn aikana. Tässä blogisarjan ensimmäisessä osassa tutustumme tämän konseptoinnin kohteeseen, sekä kuinka lähdimme konseptoinnissa liikkeelle.

Matkailullinen konsepti oli osa ´Hubi – Hupisaarten urbaanit purot innovaatioiden kohteena` -hanketta. Hankkeesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä lukea lisää täältä: Hupisaarten urbaanit purot innovaatioiden kohtauspaikkana. Tähän hankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskuksen myöntämänä ja Oulun kaupunki on hankkeessa osarahoittajana Luken lisäksi. Hankkeen loppuraportti ilmestyy vuoden 2022 alkupuolella.

Hupisaaret -oululaisten olohuone

Hupisaaret on kaupunkipuisto, joka sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Oulun keskustasta. Tätä aluetta kuvaillaan usein termeillä oululaisten olohuone, Oulun keuhkot ja Oulun vihreä olohuone.

Puiston ja luonnon lisäksi Hupisaarilta löytyy muun muassa keskusleikkipuisto, grillauspaikkoja, kesäkahvila, ruusutarha sekä yleisölle avoin kasvihuone. Hupisaarilla tai Hupisaarten läheisyydessä sijaitsevat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan museo, Taidemuseo, kesäteatteripaviljonki ja Merikosken kalatie. Näiden lisäksi Hupisaarten alueelle ovat ominaisia erilaiset polut ja kulkureitit, sekä puiston ohessa oleva koirapuisto. Hupisaarten läheisyydessä sijaitsee useita hotelleja sekä ravintoloita ja aluetta hyödyntävät erilaiset ohjelmapalveluita tarjoavat toimijat. Aluetta hyödyntävien toimijoiden, yrityksien, organisaatioiden, yhteisöjen ja järjestöjen lisäksi myös puiston varsinainen käyttäjäkunta on hyvin monipuolinen. Puistossa viihtyvät niin paikalliset kuin matkailijatkin.

Hupisaariin kuuluu olennaisena elementtinä myös vesi ja vedestä tuleva hyvinvointi. Lisää vesiympäristön vaikutuksista esimerkiksi hyvinvointiin voit lukea esimerkiksi täältä: Vesiympäristö aktivoi, elvyttää ja tarjoaa edellytyksiä hyvinvointipalveluille

Näin ollen Hupisaaret tarjosi konseptoinnin pohjaksi hyvin mielenkiintoisen ja monimuotoisen toimintaympäristön.

Hupisaarten konseptointi: tutki, määritä ja ymmärrä

Hupisaarten matkailullisen konseptin taustalla käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia: Tutki -Määritä ja ymmärrä- Kehitä -Toimita. Tällä tavoin kehittäminen on ihmiskeskeistä, kohdennettua ja systemaattista. Palvelumuotoilun lisäksi käytimme apuna asiakaslähtöistä tuotteistamista, jonka työkaluja hyödynsimme osana projektia. Koska kyseessä on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, pitäen sisällään erilaisia toimijoita ja käyttäjiä, myös menetelmävalikoiman tuli  kartoittaa erilaisten toimijoiden kokemukset ja ideat mahdollisimman kattavasti.

  • Tutki -vaiheessa keskityimme tiedon hakuun ja ymmärryksen keräämiseen eri tavoilla ja eri menetelmiä hyödyntäen. Hyödynsimme sekä määrällisiä että laadullisia työkaluja, parhaan ymmärryksen aikaansaamiseksi. Hupisaarten konseptin rakentamisessa hyödynnettiin myös jo olemassa olevaa materiaalia, ja tätä täydennettiin alueen toimijoille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Haastatteluiden kohteena olivat sekä puiston käyttäjät että alueen toimijat. Haastatteluiden tueksi teimme myös havainnointia ja palveluiden kuntotarkastuksia.
  • Määritä ja ymmärrä -vaiheessa työstettiin edellisessä vaiheessa kerättyä tietoa muotoilua tukevaksi ymmärrykseksi, esimerkiksi konkretisoimalla ja visualisoimalla löydöksiä. Hupisaarten konseptia varten tehtiin puiston käyttäjistä käyttäjäpersoonat, palvelupolut, kohderyhmäanalyysit ja alueen toimijoista koottiin sidosryhmäkartta. Konseptin rakentamisessa on tärkeää osallistaa eri toimijoita kehittämisen tueksi, joten osallistimme alueen toimijoita yhteiskehittämisentyöpajassa.

Seuraavassa blogissamme tutustumme konseptin kehittämisen seuraaviin vaiheisiin, sekä asiakasymmärryksen, yhteiskehittämisen että osallistamisen merkitykseen konseptointiprosessissa.

*Konsepti on palvelun kokonaiskuvaus, joka muodostaa selkeästi dokumentoidun ja visualisoidun kokonaisuuden. Ideana on käydä läpi palvelun keskeinen ajatus ja rakentaa yhteinen näkemys palvelusta. Sen tulisi myös olla käytännöllinen ja kokonaisvaltainen luonnos, siitä mitä palvelu voi olla, mitä voidaan tehdä heti, mitkä toimenpiteet vaativat enemmän resursseja, miten kokonaisuutta voidaan kehittää tulevaisuudessa ja miten konsepti voidaan jalkauttaa ja/tai istuttaa osaksi toimijoiden jo olemassa olevaa toimintaa.

Lähteet